Ystävänpäivä lähestyy taas kerran kovaa vauhtia, sillä on jo helmikuu. Ysävänpäivän koittaessa ja kylmien paukkupakkasten keskellä on hyvä pysähtyä miettimään niitä ympärillä olevia tärkeitä ja merkittäviä läheisiä. Halusin valita ystävänpäivän kunniaksi tällä kertaa kirjan, jossa kantavina teemoina ovat ystävyys, ihmissuhteet, rakastuminen, ihastuminen ja erilaisuuden hyväksyminen.
Itselleni rakkausromaanit tai romanttiset komediat eivät ole koskaan kuuluneet varsinaisesti ihan suosikkigenreeni, vaikka useita helmiä olenkin genren joukkiosta löytänyt. Rakkaus teemana on kyllä mielenkiintoisia portteja avaava, ja rakkaus antaa miltei loputtomat mahdollisuudet mielenkiintoisen tarinan ja jännittävien hahmodynamiikkojen luontiin, vaikka romantiikka ei ole koskaan tuntunut siltä omimmalta lempparigenreltä. Koen, että rakkausromaanissa pitää olla jokin "se" juttu, mikä erottaa sen muista sisaruksistaan. On tärkeää, että tarina koskettaa tai herättää ajatuksia lukijassaan ja herättelee tarkastelemaan ympäröivää maailmaa.
Dess Terentjevan Ihana tuli minua vastaan selaillessani, taas kerran, BookBeattia uuden lukemisen toivossa. Teos herätti välittömästi huomioni herkullisen värikkäällä karkinsävyisellä kannellaan ja freesinkuuloisella takakannen tekstillään. Yllätyin positiivisesti, kun huomasin kirjan kertovan muunsukupuolisuudesta, ihastumisesta ja itsensä sekä muiden hyväksymisestä.
Kirja on humoristinen ja sateenkaari-teemainen romanttinen nuorille suunnattu lämminhenkinen kertomus, joka teemojensa vuoksi sopii loistavasti ystävänpäivään. Lyhyen kestonsa vuoksi sen voi kuunnella tai lukea yhdessä päivässä, joten jos olet ystävänpäivänä vailla tekemistä tai haluat käpertyä sohvan uumeniin, on tämä loistava vaihtoehto. Tämä kirja toimii myös erinoimaisena ystävänpäivälahjana söpön ulkoasunsa vuoksi.
Tarina kertoo ysiluokkalaisesta Liljasta sekä Liljan someihastuksesta, jonka hullaantunut Lilja on ristinyt "Ihanaksi". Ihana on mielenkiintoinen, älykäs, viehättävä ja tiedostava muunsukupuolinen, jonka kuvat ja postaukset saavat Liljan kerta toisensa jälkeen hullaantumaan.
Tarinan aikana Liljan ja Ihanan kohtalot kietoutuvat erityisellä tavalla yhteen erinäisten sattumusten kautta.
Tarina on raikas, hyväntuulinen ja lämmin kertomus kirjaimellisesti ihanasta Ihanasta, johon Lilja on armottomasti ihastunut. Korvia huumaavan ihana Ihana näkyy Liljalle päivittäin hänen somealustoillaan, ja Lilja ei voi muuta kuin huokailla muunsukupuoliseksi identifioituvan Ihanan perään ja haaveilla turvallisen kaukaisen ja saavuttamattoman tuntuisesta Ihanasta.
Lilja ja Liljan paras ystävä Sarita jakavat yhdessä ihastumisen ihanuuden ja kamaluuden ja pitävätkin yhdessä hauskaa listaa viikon ihastuksistaan. Tähän voi varmasti jokainen teini-iän läpikäynyt humoristisesti samaistua. Terentjeva a kirjoittaakin ihastumisen lisäksi myös ystävyydestä realistisella ja sympaattisella tavalla.
Kirjan kerronta on runonomaista, lyyristä kerrontaa. Kuuntelin itse kirjan äänikirjana, ja jossakin kohtaa minua hieman häiritsi lukijan suuri eläytyminen lukemiseen. Toisaalta kirjan kirjoitustyyli tuli ehkä paremmin oikeuksiinsa kyseisellä lukutyylillä ja epäilenkin, että kirjan lukeminen kuuntelemisen sijaan olisi ollut parempi vaihtoehto. Joka tapauksessa, Ihanan teksti on persoonallista, eläväistä, raikasta ja hauskaa seurattavaa.
Jos minun pitäisi kuvailla tarinaa jonakin aistielämyksenä, kuvailisin sitä ehdottomasti makeana hubbabubba-purkkapallona. Päähenkilön ihastuminen on sokerista, vaaleanpunaista ja herkullisen kirpeää; mahassa kutittelee perhosia ja kaikkialla on sydämiä ja ihana näyttäytyy vaaleanpunaisena höttönä Liljalle.
Tästä eteenpäin seuraa jonkin verran JUONIPALJASTUKSIA. Mikäli haluat säästyä juonipaljastuksilta, scrollaa tästä suoraan loppusuosituksiin.
Purkkapallon lailla ihastus tarraa Liljan mieleen kuin sitoen Liljan yhä enemmän ja enemmän kiinni ensirakkauden voimaan. Tarinan edetessä tarrautuva ihastumisen tunne aiheuttaa Liljassa vähitellen myös vähemmän mukavia tuntemusta, kuten mustasukkaisuutta ja huolta tuntemusten yksipuolisuudesta.
Käänteiden ja kiemuroiden kautta käykin lopulta niin, että Lilja ja Ihana toden totta tapaavat elävässä elämässä heidän vanhempiensa seurustelun vuoksi. Uusi perhekuvio tulee Liljalle yllätyksenä, ja tottakai tämä on Liljalle suuri shokki, sillä eihän nyt maailman söpöin ihastus voi ihan puolisisarkaan olla! Hahmojen suhteet alkavat muotoutua jännittävän mielenkiintoisella tavalla, ja Liljan sekä Ihanan varovaista tutustumista on hauska seurata.
Samaan aikaan sensitiivinen ja herkkä Lilja aistii, että Ihanan pintapuolisesta hehkusta huolimatta pinnan alla kytee jotakin haavoittuvaa. Kun Lilja pääsee tutustumaan Ihanaan ja tämän äitiin paremmin, alkaa Lilja huomaamaan yhä enemmän kipukohti erityisesti Ihanan ja hänen äitinsä välillä. Hienostunut ja naisellisuutta korostava äiti ei tahdo oikein hyväksyä lapsensa muunsukupuolisuutta, ja yrittää mahduttaa Ihanaa tietynlaiseen kapeaan ja ylsipuoliseen muottiin, johon Ihana ei itse tahtoisi.
Juuri hyväksyminen on Ihanassa yhtenä kantavana ja tärkeänä teemana. Lilja on ihastuksen huumastaan huolimatta fiksu ja herkästi ympäristöään havainnoiva tunneälykäs hahmo, joka haluaa tehdä muutosta ympäröivään maailmaan. Myös Liljan isä oli hahmona varsin ihastuttava ja hyväksyvä sekä turvallinen vanhempi, ja tästä dynamiikasta minulle tuli erittäin hyvä mieli. Lilja on saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä niin, että hänen oma seksuaalisuutensa on ollut alusta saakka hyväksytty. Ihana ja hänen äitinsä tuovat sen sijaan vastakkaisen näkökulman tilanteeseen, jossa itsestään selvältä tuntuva hyväksyminen ei olekaan enää niin yksioikoista. Tämä tuo tietenkin jännitteen koko perheen välille ja oikeudenmukainen Lilja haluaa palavasti auttaa ihanaa sekä kertoa isälle totuuden Ihana äidistä ja siitä, kuinka ei hyväksy Ihanaa sellaisena kuin on.
Lilja kritisoi vuoroin niin Ihanan äitiä kuin myös ympäröivän yhteiskunnan juurtuneita asenteita sekä oletuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Hyväksytyksi tuleminen ei ole todellakaan itsestäänselvyys vielä tänäkään päivänä kaikille, ja paljon muutosta olisikin tehtävä sensitiivisemmän ja avoimemman yhteiskunnan eteen. Sensitiivisyys ja avoimuus voivat olla joskus kelle tahansa haastavia, erityisesti kun esimerkiki sukupuolen tai seksuaalisuuden kokemukset ovat jokaisella niin yksilöllisiä. Tärkeää olisikin antaa yksilön itse määrittää oma identiteettinsä sen sijaan, että yrittäisi lokeroida häntä väkisin. Muunsukupuolisuus on mielestäni hyvä ja virkistävä näkökulma, ja kertomus tuo lempeästi esiin epäkohtia, joita monet vähemmistöön kuuluvat joutuvat edelleen kohtaamaan.
Lilja tutkii ympäröivän yhteiskunnan lisäksi myös omaa kehittyvää seksuaalisuuttaan sekä joutuu välillä itsekin päänsisäisiin pattitilanteisiin pohtiessaan muun muassa sitä, mikä on sopivaa ja mikä ei. Toisinaan tarinan kulussa huomaa Liljan omankin hämmennyksen liittyen seksuaalisuuteen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen ja huomaa, että saattaa ajatella joskus itsekin stereotyyppisellä ja kaavamaisella tavalla. Mielestäni tämä tuo inhimillisyyttä ja moniuloitteisuutta hahmoihin, ja tuo esiin myös sitäkin dilemmaa, kuinka vaikeaa syvälle juurtuneista tavoista ja sukupuolirooleista voi olla erottautua.
Tähän juonipaljastukset loppuvat.
Teemojensa vuoksi Ihana on mitä loistavin lukuvinkki ystävänpäivälle. Ystävänpäivä on välittämisen, rakkauden ja lähimmäisenrakkauden juhla, ja Ihana onnistuukin yhdistämään nämä kaikki teemat viehättäväksi, opettavaksi ja samaistuttavaksi kokemukseksi.
Kirja on myös kaikin puolin samaistuttava ja humoristinen kuvaus nuoruuden hullaannuttavasta rakastumisesta. Varmasti me kaikki pystymme tunnistamaan omilta nuoruusajoiltamme Liljan säteilevän, pakahduttavan ja mahanpohjassa kutittavan ensi-ihastuksen kokemuksen ja kaukaisilta tuntuvat ihastuksen kohteet. Pystymme varmasti tunnistamaan myös nuoruusajan ehdottomuuden, ympäristön kritisoinnin ja pienen kapinallisuudenkin erityisesti vanhempien kalkkeutuneita käytäntöjä ja ajatusmalleja kohtaan. Kirjailija on osannut kirjoittaa näistä tunteista samaistuttavalla, realistisella ja uskottavalla tavalla, ja juuri tässä nykyajassa niin, että kertomus kokonaisuudessaan tuntuu raikkaalta ja freesiltä kokemukselta. Samalla teos nostaa kuitenkin esiin myös vakavampia teemoja, joista puhuminen on erittäin tärkeää.
Suosittelen Ihanaa kaikille positiivisia hyvänmielen tarinoita etsiville. Ihana on kirjoitettu etenkin nuorille ihmisille, ja uskallan väittää, että monille nuorille tämä kirja on varmasti jollain tapaa samaistuttava kokemus. Mielestäni on hyvä, että kirja nostaa esille vakaviakin asioita olematta kuitenkaan raskas, liian vakavamielinen tai läksyttävä kokemus. Kepeys ja huumori pysyvät yllä koko tarinan ajan, vaikka teos herättää myös paljon ajateltavaa ympäröivän yhteiskunnan epäkohdista.
Kommentit
Lähetä kommentti