Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2021.

ENSIMMÄINEN JOULUSPESIAALI - Esittelyssä netflixin jouluinen fantasiasarja "Elves"

 Nyt on aika joulupostaukselle, sillä viltit, peitot ja glögikupposet kutsuvat puoleensa ja joululautaselle on kiva kerätä joulusuklaata sekä pipari jos toinenkin. Tottakai joulu saapuu myös blogiin ja tällä kertaa valokeilaan pääsee netflix-sarjauutuus Elves. Olen jakanut jouluspesiaalit kahteen osaan ja kummassakin postauksena on teemana tietenkin joulu. Joten olkaa niin hyvät, kaivakaas joulusukat esiin ja tortut uunista! Yksi joulunajan mielenkiintoisimmista netlix-uutuuksista on mainoksissakin näkynyt tanskalainen tontuista kertova fantasiakauhusarja "Elves" - suomennettuna Tontut, joka julkaistiin tämän vuoden syksynä uutuussarjana. Nähtyäni trailerin innostuin kauhutonttuideasta niin, että koko sarja oli katsottava yhdessä illassa läpi. Sarjassa on yhteensä 6 jaksoa, ja jokainen jakso kestää noin 25-30 minuuttia, joten sarja sopii vallan mainiosti glögintuoksuisten joulukiireidenkin keskelle. Mielestäni idea pelottavista tontuista on mielenkiintoinen ja kiehtova erityi

3 kertomusta naiseudesta - osa 2: Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen tarjoaa ilmavaa autofiktiota

 Nyt olisikin taas vuoro palata blogisarjan pariin, ja tällä kertaa valokeilassa olisikin Emmi-Liia Sjöholmin vuonna 2020 ilmestynyt autofiktiivinen teos Paperilla toinen, joka pureutuu naiseksi kasvuun, äitiyteen, seksuaalisuuteen ja itsensä etsimiseen. Tämä kohuakin saanut kirja on Kosmoksen kustantama ja Sjöholmin esikoisteos. Emmi-Liia Sjöholmin teos on herättänyt kohun lisäksi paljon mielipiteitä sekä puolesta, että vastaan. Teos on suorapuheinen, toteava ja uniikilla tavalla hyvin simppeli ja arkinen. Toteavan lyhyistä ja ilmavista lauseista huokuu varmuus, kirjoittajan henkilökohtainen kokemus ja taito ilmaista itseään ja ympäröivää maailmaa ilmiöineen hienolla ja persoonallisella tavalla.  Tarinan minäkertoja liikkuu nuoruudessa ja aikuisuudessa vuoron perään. Tarina ei etene kronologisesti eteenpäin, vaan kappaleet ovat ikään kuin ajatuksenomaisia muistoja minäkertojan elämästä, jotka kumpuavat toteavina lyhyinä kappaleina muodostaen kuitenkin mielenkiintoisen ja yhtenäisen ko