Siirry pääsisältöön

Pelilöytöjä: esittelyssä Tiny Bunny prologue

 Tällä kertaa vuorossa vaihteeksi peliteemaista kirjoitusta. Halusin tarttua erääseen mielenkiintoiseen peliin, josta haluan kertoa tässä blogissa ja jota voin syvästi suositella kaikille kauniista ja tunnelmallisista peleistä pitäville.

Tykkään visual novel pelien tarinallisuudesta sekä kerronnasta yhdistettynä kauniiseen ja esteettiseen kuvitukseen, tunnelmalliseen musiikkiin ja äänimaailmaan sekä valintoihin pohjautuvaan pelimekaniikkaan. Kun pääsee itse mukaan seikkailuun, ja vieläpä tekemään tarinaan vaikuttavia pieniä tai suuria valintoja, tuntuu se siltä, kuin olisi itsekin osa tarinaa ja valintoihin vaikuttamalla herättäisi tarinan ikään kuin henkiin. Pelilöytöjä-blogisarjani perehtyy aina joka postauksessa johonkin tiettyyn peliin. 

Jos haluat lukea edellisen Missed Messages-peliin perehtyvän pelilöytöjä-postauksen, kurkkaa se tästä linkistä:

https://pienisuurikirjahylly.blogspot.com/2022/02/ystavanpaivan-speciaali-peliloytoja.html?m=1




Tällä kertaa vuorossa olisikin 5-osaisen kauhupelisarjan aluilleen pistävä Tiny Bunny prologue, joka löytyy Steam-palvelustakin ilmaisena. Tulen perehtymään varmasti myöhemmissä postauksissa Tiny Bunny peliin vielä lisää, kunhan olen saanut pelisarjan muutkin jaksot pelattua. Tämän postauksen tarkoituksena onkin johdatella teidät tämän mahtavan pelilöydön äärelle ja antaa samalla vinkkejä uusista kivoista ja mielenkiintoisista peleistä! 

Tiny Bunny on Visual novel- peli, joka on jaettu yhteensä 5 osaan. Genreltään Tiny Bunny on ehta kauhu/mysteeripeli, ja siinä seurataan tarinaa sekä tehdään tarinaan vaikuttavia erinäisiä valintoja. 

Pienenä tietoiskuna; Visuaalisella novellilla tarkoitetaan tarinallisuuteen ja valintoihin perustuvaa peliä, ja tarinallisuus on pelissä isossa roolissa. Kirjaimellisesti visuaalinen novelli on siis pelimuodossa kerrottu visuaalisia kuvia ja musiikkeja hyödyntävä kertomus. Visuaalisessa novellissa animaatiot sekä grafiikat ovat yksinkertaisempia kuin niin sanotuissa normipeleissä. Visuaalinen novelli lasketaan yhdeksi videopelin genreksi, ja genreen mahtuu niin deittailusimulaattoreita, fantasia- kuin psykologisia kauhupelejäkin. Genre on siis varsin laaja.

Suosituimpia visuaalisia novelleja ovat varmastikin Doki Doki Literature Club ja Danganrompa, jotka moni videopeleihin perehtymätönkin saattaa tietää. 



 Tiny Bunny on visuaalisesti raikas poikkeus ja erottuu helposti joukosta erilaisen ja synkän kauniin ulkomuotonsa vuoksi. Peli on myös verrattaen varsin uusi, ja toivonkin, että tämä peli saisi tulevaisuudessa vielä enemmän tuulta alleen suosionsa puolesta!


Saattaa sisältää juonipaljastuksia

Tiny Bunnyn juoni perustuu nelihenkisen lapsiperheen elämään. Vanhempien välinen suhde rakoilee, ja lapset joutuvat sinnittelemään ankean perhe-elämän keskellä. Pääosan henkilöä Antonia huolestuttaa kouluun meno ja se, jääkö hän yksin vai saako hän kavereita ja tuleeko hän kiusatuksi ulkomuotonsa vuoksi. Pikkusisko Olya on sen sijaan peloissaan kummallisista ja pelottavista olennoista, joita hän näkee yöllä. Kaiken kukkurana läheinen metsä vaikuttaa hyvin synkältä ja pian alkaakin tuntua siltä, että metsä pitää sisällään jotakin...varsin hämärää?

 Vanhemmat eivät tahdo oikein kuunnella kummankaan huolia, ei sen koommin Antonin kuin Olyankaan, ja yölliset kauhukokemuksetkin kuitataan lapsen typerällä käytöksellä. Jo heti alkuvaiheessa pelaajalle jää huono fiilis vanhempien jatkuvasta onnettomuudesta sekä harmin ja ärsyyntymisen purkamisesta lapsiin. Lapset ovat ikäisekseen kypsän ja älykkään oloisia, ja heitä kohtaan todellakin tuntee sympatiaa jo heti alusta lähtien. 



Hieman myöhemmin pelissa karmivien käänteiden seurauksena alkaa ilmestyä kummallisia katoamistapauksia, jotka lasten mielestä jollakin pelottavalla tavalla liittyvät läheiseen metsän. Pelin edetessä jännitys tiivistyy kun mysteeriä lähdetään selvittämään karmivaan metsään. Mielestäni tämä prologue peli on erittäin hyvä startti tarinalle ja sai ehdottomasti kiinnostumaan pelin jatko-osista.

Peli on omasta mielestäni heittämällä yksi karmivimpia pelejä, joita olen pelannut. Mustavalkoinen visuaalinen kuvitus tuo tarinaan pahaenteisen, surumielisen, harmaan ja omituisella tavalla toisinaan myös hyvin utuisen rauhoittavan tunnelman. Kuvitus on tällaisen taidehörhön mielestä totta vie aivan älyttömän kaunista ja hahmot ovat erittäin esteettisesti piirretty. Visuaalisuutensa puolesta tämä peli on siis täysi kymppi, ja kun soppaan sekoittaa vielä kauniit ja karmivat taustamusiikit sekä koskettavan, pelottavan, kauniin ja mielenkiintoisen tarinan, on hyvä pelikokemus silloin taattu.



Kauhufantasian lisäksi tarina käsitteli monia arkielämän vaikeita asioita, kuten esimerkiksi perheongelmia, vanhemmuuden haasteita, aikuisten murheiden kaatumista lasten harteille, riitaisaa parisuhdetta ja sen vaikutusta perheen lasten hyvinvointiin. Tämä toi mielestäni tarinaan ulottuvuuksia sekä aitoutta ja hahmoihin pääsi tykästymään jo ensimmäisen jakson aikana. 

Kuten hieman aikaisemmin edellä mainitsin, peli oli mielestäni karmiva. Mukaan on heitetty pari erittäin yllättävää ja toimivaa hyppysäikäytystä, karmiva musiikki- ja äänimaailma sekä harmaan sävyissä kylpevä tummanpuhuva kuvitus. Yliluonnollisen uhka on läsnä kokoajan ja ympäröivässä metsässä sekä harmaasta maisemasta ja lumisateesta huokuu koko pelin ajan jotakin painostavaa ja uhkaavaa.

Suosittelen peliä lämpimästi kaikille kauhupeleistä innostuneille sekä visual novel-tyylisten pelien ystäville. Tiny Bunny on yliluonnollista kauhua ja mukana on karmivaa, hiipivää jännitystä sekä hyppysäikäytyksiä. Kovin säikyn tai herkän kannattaa siis pitää tämä mielessä. Myös perheen tilanne ja vakavat teemat ovat läsnä pelin ajan, joten mikään kovin kevyt pelikokemus tämä ei ole.

Mikäli esimerkiksi Dokidoki-peli tai Omorin kaktaiset pelit nappaavat, kannattaa ehdottomasti tutustua tähänkin. Pelin ensimmäisen osan pystyy pelaamaan täysin ilmaisena Steamista, joten suosittelen todellakin ainakin kokeilemaan!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Riley Sagerin vuonna 2022 ilmestynyt trilleriuutuus "Eloonjääneet tytöt" vie lukijan kolmen selviytyjättären matkaan

Trilleritervehdys vaan kaikille! Taas olisi vuorossa trilleriteemaista jännärimeininkiä, kun katsastetaan kansien väliin ja tarkastellaan uunituoretta vuoden 2022 trilleriuutuutta, jolla kirjailija Riley Sager on meitä ilahduttanut. Tässä postauksessa valokeilaan pääsee Eloonjääneet tytöt, joka on vuonna 2022 julkaistu Riley Sagerin kirjoittama psykologinen trilleri.  Tarinan keskiössä on murhien jälkeinen aika sekä kolmen verilöylyistä selviytyneen "final girl":iksi ristityn nuoren naisen tarina. Quincy on paennut mökkimurhaajaa, Sam on kohdannut murhaajan yövuorossa ja Lisa on joutunut karmivien asuntolamurhien viimeiseksi selviytyjäksi. Murhista on jo 10-vuotta, mutta tapaukset kummittelevat edelleen jokaisen tytön elämässä tavalla tai toisella. Kolmea varsin erilaista elämää keskenään viettävää nuorta naista ei tunnu yhdistävän mikään muu, kuin viimeiseksi eloonjääneeksi selviytyminen ja niin sanottuun viimeisten tyttöjen clubiin kuuluminen. Tarinan viimeiset eloonjääneet

Hyvää sosiaalityön päivää! Esittelyssä sosiaalityöteemaisia luku- ja katseluvinkkejä

 Hyvää sosiaalityön päivää Oikein iloista sosiaalityön päivää niin kanssakollegoille kuin ihan kaikille muillekin tyypeille!  Halusin omistaa tämän postauksen sosiaalityölle, ja koska olen itse sosiaalityön maisterivaiheen opiskelija sekä vammaispalveluiden työntekijä, koen tärkeäksi myös blogissa sen, että voin ottaa kantaa ja nostaa esiin sosiaalityöteemaisia teoksia. Sosiaalityön yhtenä rikkautena on sen monipuolisuus. Sosiaalityön näköalapaikalla näet koko ihmiselämän monimuotoisen kirjon - aina vastasyntymästä vanhuuteen saakka ja kaikkea muuta siltä välillä. Ihmiselämän vaaliminen ja tukemien on sosiaalityön keskiössä, mikä ainakin itselläni jaksaa vuosi toisensa jälkeen motioitumaan tenttiviikoilla ja deadlinejen lähestyessä sekä paperitöiden ja lukuisten kirjausten lomassa.  Sosiaalityöntekijä kulkee matkaansa muuttuvan maailman sekä alati muovautuvan yhteiskunnan keskellä ja kohtaa ainutlaatuisia asiakastilanteita, joista melkein vannon, ettei yhtäkään täysin samanlaista päivä

3 kertomusta naiseudesta - osa 2: Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen tarjoaa ilmavaa autofiktiota

 Nyt olisikin taas vuoro palata blogisarjan pariin, ja tällä kertaa valokeilassa olisikin Emmi-Liia Sjöholmin vuonna 2020 ilmestynyt autofiktiivinen teos Paperilla toinen, joka pureutuu naiseksi kasvuun, äitiyteen, seksuaalisuuteen ja itsensä etsimiseen. Tämä kohuakin saanut kirja on Kosmoksen kustantama ja Sjöholmin esikoisteos. Emmi-Liia Sjöholmin teos on herättänyt kohun lisäksi paljon mielipiteitä sekä puolesta, että vastaan. Teos on suorapuheinen, toteava ja uniikilla tavalla hyvin simppeli ja arkinen. Toteavan lyhyistä ja ilmavista lauseista huokuu varmuus, kirjoittajan henkilökohtainen kokemus ja taito ilmaista itseään ja ympäröivää maailmaa ilmiöineen hienolla ja persoonallisella tavalla.  Tarinan minäkertoja liikkuu nuoruudessa ja aikuisuudessa vuoron perään. Tarina ei etene kronologisesti eteenpäin, vaan kappaleet ovat ikään kuin ajatuksenomaisia muistoja minäkertojan elämästä, jotka kumpuavat toteavina lyhyinä kappaleina muodostaen kuitenkin mielenkiintoisen ja yhtenäisen ko