Tämä kevät on tuonut mukanaan mahtavia ja mielenkiintoisia uutuuksia niin kirjojen, kuin elokuvienkin saralla. Yksi näistä keväisistä hiteistä on vuoden 2022 the Batman elokuva, joka pyörii tällä hetkellä elokuvateattereissa.
Toteutin elokuvalle arvostelupostauksen, jossa kurkistetaan tarinaan sisään siten, että luvassa on pieniä juonipaljastuksia. Juonipaljastukset eivät mielestäni kuitenkaan hirveän pahasti katselukokemukseen vaikuta, mutta jos olet tarkka siitä, että et halua elokuvasta mitään etukäteistietoa, suosittelen palaamaan tänne vasta kun olet katsonut elokuvan.
Batman alkaa tunnelmallisissa merkeissä. Synkeät maisemat avautuvat katsojan silmien eteen varjojen helliessä rikollisuuden ja pahanteon täyttämää kaupunkia. Alku on hyvin vertauskuvallinen ja jopa runollinen ja voimakkaan aloituksen ansiosta elokuva saa mehevän startin.
Gothamia riivaa eliittiä murhaava sarjamurhaaja, jonka jäljille Batman kumppaneineen lähtee. Sarjamurhaaja jättää viestejä ja vihjeitä virkavallalle, aivan kuin tavoitteenaan paljastaa totuus murhien ja arvoitusten avulla.
Koen, että the Batman on hyvin monella tavalla erilainen kosketus supersankariteemaan etenkin, jos vertailee sitä aikaisempiin Batmanin seikkailuihin. Taustalla soi Nirvana, maisema on karun kaunis ja jylhän vaikuttava ensimmäinen kohtaus suorastaan imaisee katsojan mukaansa varjojen siimeksiin tarinan vietäväksi.
Voisin itse todeta, että tämä on ehdoton suosikkini supersankarielokuvista. Elokuva ei noudata ihan samalla tavalla perus supersankari-toimintameininkiä, vaan on enemmänkin rikostutkintaan ja sarjamurhaajan ja virkavallan väliseen takaa-ajoon perustuva jännittävän psykologinen trilleri, joka on yleisfiilikseltään ja teemaltaan varsin synkkä. Paikoitellen soppaan on saatu mukaan hieman slasher-fiilistä zodiac-killeristä ja Jigsawista vaikutteita ottaneen Arvuuttajan (the Riddler) ansiosta.
Elokuvan keskiössä onkin voimanmittelöiden ja takaa-ajojen sijaan viiltävä äly ja murhaajan jättämät karun kammottavat vihjeet, joita Batman kumppaneineen yrittää kaikin tavoin selvitellä. Toki toimintakohtauksia ja huisin menevää takaa-ajoakin on luvassa ja sitäkin tarjoillaan katsojalle varsin näyttävällä ja vaikuttavalla tavalla. Koen silti elokuvan valttikortiksi psykologisen pelin, jota Riddlerin ja Batmanin välillä käydään ja siitä syntyvän piinaavan jännityksen. Voisinkin siis todeta, että the Batman on psykologista trilleriä parhaimmillaan, johon on pudotettu pisara supersankarifiilistä.
Robert Pattinsonin esittämä nuori Batman on mielestäni hyvin realistinen, aito ja rosoinen kuvaus yhdestä aikamme suosituimmasta supersankarista, ja kritisoinneista huolimatta Pattinson vetää roolinsa maaliin häkellyttävän hienolla tavalla. En ihan muutenkaan täysin ymmärtänyt vihaa ja kiukuttelua siitä, että aikoinaan teinien suosimassa elokuvassa näytellyt tähti ottaisi haltuun supersankariklassikon ja voisi jopa oikeasti onnistua siinä. Oli miten oli ja sanoi fanit mitä tahansa, Pattinson astuu Batmanin saappaisiin täyttäen ne taidolla ja lahjakkuudella.
Voiko siis ollakaan enää parempaa tapaa työntää luita internet-vihaajien kurkkuun?
Vaikka Pattinssonin Batman-tulkinnasta kovasti pidinkin, ei mikään kuitenkaan voita elokuvan pääpahista eli Riddleriä, jota näyttelee tässä elokuvassa Paul Dano. Kyseinen näyttelijä on minulle aikaisemmin tuttu Little Miss Sunshine-elokuvasta, enkä aluksi edes tajunnut Riddlerin olevan todella hän; niin hyytävän suorituksen oli mies onnistunut roolihahmonsa kanssa tekemään.
Riddler on mielestäni moderni, pelottava, tyylikäs ja mielenkiintoinen sekoitus tuttua hahmoa, zodiac-killeriä ja Saw-elokuvien kieroa Jigsawia.
Riddler on saanut päähänsä pelottavan sarjamurhaajan maskin ja onnistuukin säikyttelemään sillä katsojia ensihetkistä lähtien. Mukana on hieman Saw-tyylistä revittelyä ja paikoitellen Riddlerin kohtaukset olivat todella jännittäviä. Visuaalinen ulkomuoto on upealla ja omaperäisellä tavalla modernisoitu tämän päivän pahikseksi, ja Riddlerin temput osuvat jotkut jopa pelottavalla tavalla nykyajan internet-kulttuurin ja internet-maailman naulan kantaan.
Mielestäni vuoden 2022 Batmanin Riddler on yksi elokuvasarjan pelottavimpia hahmoja juurikin tietynlaisen realistisuutensa ja tavallisuutensa vuoksi; hahmo on äärimmäisen voimakas juurikin teknologisten taitojensa sekä karismansa ja viiltävän älykkyytensä vuoksi, eikä lihaksia, supervoimia tai yliluonnollisia kykyjä tarvita siihen, että voisi tuhota pahimmillaan kokonaisen yhteiskunnan. Riddlerin kanssa myös Batman joutuu ennennäkemättömään koetukseen ja älykäs sarjamurhaaja paljastaa myös Batmanista hänen heikkoja kohtiaan.
Juonipaljastukset loppuvat tähän
Suosittelen tätä elokuvaa ehdottomasti kaikille supersankareista sekä psykologisista trillereistä pitäville. 3 tuntia kestävä The Batman on aiempiin elokuviin verrattuna tunnelmaltaan verkkaisempi ja hitaammin etenevä ja kuten edellä jo mainitsin, painottuu enemmän ratkaisemattoman mysteerin ympärille räiskinnän ja toiminnan sijaan.
Suosittelen lämpimästi kokemaan elokuvan leffateatterikokemuksina, sillä tunnelma ja jännitys pääsivät todella hienosti oikeuksiinsa valkokankaalla.
Kommentit
Lähetä kommentti